Yksi asia päivässä – nro 20: Probiootit – ’elämää varten’

Probiootti tulee kreikan sanoista ja tarkoittaa ’elämää varten’. Se käsittää hyödylliset bakteerit, joita esiintyy hapatetuissa ruuissa. Nämä bakteerit elävät ruuansulatuskanavassamme. Suoliston bakteerimäärä on valtava, niitä on jopa 1500 eri lajia ja niiden yhteispaino tekee noin 1,5 kg.  Bakteerit kilpailevat jatkuvasti olemassaolostaan. Tässä taistelussa probioottisilla ruuilla on tärkeä rooli. Ne tukevat hyviä, hyödyllisiä bakteereita ja auttavat vähentämään huonoja, haitallisia bakteereita.

Ihmiset ovat käyttäneet fermentoituja eli hapatettuja ruokia vuosituhannet esimerkkeinä hapankaali Saksassa ja Itä-Euroopassa, kefiiri Venäjällä, lassi Intiassa, hapankala Koreassa, Ruotsissa, Japanissa ja Venäjällä ja fermentoidut soijapavut Aasiassa. Jo vuonna 1907 julkaistiin ensimmäinen tieteellinen tutkimus lactobacillus bulgariuksesta. Julkaisu oli nimeltään ’The Prolongation of Life’ eli Elämän pidentäminen. Antibioottien yleistymisen myötä 1940-luvulta alkaen katosi läntisessä maailmassa mielenkiinto probioottisten bakteerin hyötyihin. Viime vuosina se on herännyt taas henkiin antibioottiresistenssin yleistymisen ja luontaisten hoitomenetelmien arvonnousun myötä.

Prebiootit toimivat hyvien bakteerien ruokana ja parantavat näin suoliston bakteeritasapainoa. Lue prebiooteista aiemmasta kirjoituksestani lisää https://ravintoluotsi.fi/yksi-asia-paivassa-nro-19-prebiootit-ruokkivat-hyvia-suolistobakteereita/. Bakteereja probioottisissa ruuissa on kymmeniä miljoonia, koska osan niistä on päästävä elävänä mahalaukun suolahapon tuhoavan voiman ohi.

Miten sitten tuhoamme probiootteja suolistostamme? Siinä apuna ovat liika sokeri, hiiva ja vähäinen kuitu. Ikääntyminen vaikuttaa myös suolistobakteerien tasapainoon, kuten myös stressi, alkoholi ja antibioottinen käyttö. Kun halutaan lisätä probioottien määrää ja kirjoa hapatetut tuotteet, kuten hapankaali, kimchi, hapatetut kaali-punajuurimehut, aidot suolakurkut, kefiiri ja sokeroimattomat luonnonjogurtit auttavat siinä. Jos jogurtti ei ole itse valmistettua, tarkista tuoteselosteesta, että se sisältää bifido- ja/tai lactobacillus GG-bakteereita.

Bakteeriasioissa tasapainotellaan aina hyvien ja huonojen bakteerien välillä. Meitä on aiemmin kehotettu välttämään antibakteerisia pesuaineita, jottei luontainen bakteerikantamme kärsisi. Mietin, mitenhän käy nyt korona-aikana, kun käsidesipullo on tarjolla jokaisella pöydänkulmalla?

Aiemmin puhuttiin maitohappobakteerilisästä, nykyisin puhutaan probiooteista. Probioottivalmisteen päivittäisannoksessa voi olla hyvin 10-15 miljardia (10⁹-15⁹) elävää mikrobia (CFU = colony-forming unit), mutta bakteerilajeillakin on merkitystä. Emme voi tietää varmuudella ilman testejä, mistä bakteerikannasta on puute. Varminta on lähteä liikkeellä muutamasta yleisimmästä bakteerikannasta. Kuten maitohappobakteereihin lukeutuvat Lactobacillus acidophillus, paracasei ja rhamnosus GG sekä Bifidobakteeri Bifidobacterium lactis. Lactobacillit elävät lähinnä ohutsuolesta ja bifidobakteerit paksusuolesta.

Bakteereilla on lukuisia tehtäviä suolistossa: ne ehkäisevät infektioita, valmistavat vitamiineja (A, B ja K) ja entsyymejä, muodostavat lyhytketjuisia rasvahappoja, helpottavat maksan toimintaa poistamalla myrkkyjä ja kehon omia toksiineja, auttavat verensokeritasapainon ja rasva-arvojen säätelyssä ja niin edelleen.

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email