Viime maaliskuun luennollaan Helsingissä arvostettu kardiologi ja ravintoainetutkija Dr. Thomas Levy havahdutti kuulijansa räväkällä väittämällä: sillä syötkö monipuolisen luomuaterian tai Mäkkärin hampurilaisaterian ei ole väliä, ellet huolehdi ravinnon pilkkoutumisesta ja imeytymisestä. Onko tässä väitteessä perää?
Yllättävän usein, aikuisilla lähes poikkeuksetta, törmään asiakkaitteni kanssa siihen, ettei heidän ruoansulatus toimi normaalisti. Se miksi se on enemmän sääntö kuin poikkeus, johtuu nykyisestä elämänrytmistämme. Emme ota ruokailulle sen tarvitsemaan aikaa. Kun ruokailun yhteydessä tekee samalla muita asioita kuin vain ruoasta – sen väreistä, mauista ja tuoksusta – nauttimista, elimistö ei ymmärrä alkaa sulattaa ruokaa.
Tämä johtuu siitä, että ruoansulatus vaatii ’lepohermoston’ eli parasympaattisen hermoston aktivoitumista, joka puolestaan aktivoi syljen erityksen sekä mahalaukun, haiman ja suoliston toiminnan. Näitä kaikkia tarvitaan ruoansulatuksessa ja imeytyksessä.
Jos ruoan hotkii ilman huolellista pureskelua, sylkeä ei ehdi erittyä eikä haima ymmärrä aloittaa entsyymien eritystä ohutsuoleen. Ohutsuolen entsyymithän auttavat ravintoaineiden imeytymistä verenkiertoon. Myös ruoan jälkeinen kahvikupillinen haittaa ravintoaineiden imeytymistä eli sen nauttiminen kannattaa jättää parin tunnin päähän kahvitaukoon.
Kun vielä ruokailun jälkeen säntää välittömästi liikkeelle, sympaattinen hermosto eli ’aktiivihermosto’ ottaa tehtävät parasympaattiselta hermostolta ja ruoansulatus jää puolitiehen. Stressi heikentää ruoansulatusta samasta syystä – silloin aktiivisena on sympaattinen hermosto. Myös yleinen B-vitamiinien puute pitkittyneen stressin aiheuttaman lisääntyneen tarpeen myötä vähentää mahahappojen tuotantoa, sillä B-vitamiineja tarvitaan mahahappojen valmistuksessa.
Mistä sitten tunnistaa, että ruoansulatus ei toimi kunnolla? Jos ruokailun jälkeen tulee raskas olo, ähky, närästää tai refluksi vaivaa, tulee kiinnittää huomiota ruoansulatuksen toimintaa. Happosalpaajat, joita käytetään varsin yleisesti närästyslääkkeinä, estävät vatsahappojen muodostusta ja näin proteiini pilkkoutuu heikosti. Pilkkoutumaton proteiini ruokkii huonoja bakteereita ja aiheuttaa näin dysbioosia turvotuksineen, ilmavaivoineen ja vatsakipuineen. Mahahappojen puute, jota happosalpaajat aiheuttavat, taas antaa bakteereille kasvumahdollisuuden mahalaukussa. Tämä voi synnyttää vatsakatarrin eli kansankielessä mahahaavan, joka pahimmillaan voi johtaa syöpäkasvaimen syntyyn.
Ennaltaehkäisevä toiminta tässäkin asiassa on tärkeää – ruokarauha ja huolellinen pureskelu vievät jo pitkälle. Jos ongelmia on jo syntynyt, on hyvä stimuloida ruoansulatusta esimerkiksi omenaviinietikalla vesitilkkaan sekoitettuna ennen ruokailua tai laadukkailla entsyymivalmisteilla. Happosalpaajista eroon pääsy onkin oma projektinsa, jossa autan mielelläni. Useampi asiakkaani on saanut onnistuneesti lopetettua vuosien happosalpaajakierteen. Se kannattaa, sillä happosalpaajat estävät useiden ravintoaineiden imeytymisen ja aiheuttavat näin kehossa oireilevia ravintoainepuutoksia. Mitä mieltä olen Dr. Levyn väittämästä monipuolisen luomuruuan ja hampurilaisaterian asettamisesta samalle viivalle? Ensisijaisesti lähtisin tehostamaan ruoansulatusta ja nauttisin monipuolisista, värikkäistä ja maukkaista aterioista😊 Jos etätöiltä ehtii, jo vartin ruokalepo auttaa ruoansulatusta.
