Piristystä syyspäivään

Piristystä syksyyn vitamiineista

Ennen kuin annat alkavan syysväsymyksen kääntyä kaamosmasennukseksi, asiaan on syytä puuttua

Auringon valo ja hapen saanti

Energinen syksy näyttää usein jäävän taakse siinä vaiheessa, kun kellot käännetään talviaikaan ja illat hämärtyvät liian aikaisin. Aurinkoiset aamut auttavat aloittamaan päivän energisesti, mutta illalla ei jaksaisi mitään ylimääräistä, esimerkiksi lähteä töiden jälkeen treenaamaan tai jumppaan, saati tavata ystävää.

Päivän valo saa aikaan virkistymisen aivoissamme ja tahdistaa sisäisen kellomme. Sen takia suositellaan esimerkiksi lyhyttä kävelyä lounastauolla.  Hapensaanti ja pienikin liikunta saa veren kiertämään ja virkistää näin ajatteluamme. Edes lyhyellä kävelyllä lounaalle toiseen rakennukseen tai lähiravintolaan on piristävä vaikutus. Koulujen välituntien ja luokkahuoneiden tuuletuksen tarkoitus on juuri tämä aivotoiminnan virkistäminen. Työelämässä se on valitettavasti päässyt meiltä unohtumaan.

Antioksidanteilla voimme virkistää päiväämme

Kaikenlainen antioksidanttien saamisesta huolehtiminen korostuu syksyllä, kun auringonvalon mukanaan tuoma energisyys vähenee. Viimeistään silloin on syytä tarkistaa riittävä päivittäinen C-vitamiinin saanti: kotimaiset marjat ovat erinomainen C-vitamiinin lähde aamiaisella ja iso kasa sekä raakoja että kevyesti kypsennettyjä vihanneksia lounaalla ja päivällisellä. Jos flunssan oireita ilmaantuu, kannattaa välittömästi tankata C-vitamiinia sekä sinkkiasetaattia purkista kolmen päivän ajan useasti päivässä. Itselläni on hyviä kokemuksia flunssan karkottamisesta tällä sinnikkäällä antioksidanttikuurilla.

Värikkäät vihannekset terveydelle hyväksi

Hyvät rasvahapot huolehtivat aivotoiminnastamme

Hyvien rasvojen saanti on välttämätöntä aivoille – laadukas Omega 3 -valmiste siis kehiin ainakin niinä päivinä, kun et syö kalaa. Etenkin valmisteen E-EPA on tärkeä aivoille. Tutkimuksissa on havaittu välttämättömien rasvahappojen riittämättömän saannin aiheuttavan mm. masennusta. Masennusta sekä muistihäiriöitä on hyvä ennaltaehkäistä päivittäisellä Omega 3 -rasvahappoannoksella.

Kalaöljystä saatava rasvahappo on pitkäketjuisessa muodossa, joka on suoraan elimistön hyödynnettävissä. Lyhytketjuista omega 3:a saadaan mm. pellavansiemen- ja camilinaöljystä, mutta elimistön täytyy muuttaa se pidempää reittiä pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi ja hyödyntäminen on näin heikompaa.

Muista vanha kunnon D-vitamiini

Vaikka kesä olisikin mennyt ilman paitaa tai bikineissä, nyt on oikea aika kaivaa se D-vitamiini purkki esille. Virallinen päivittäinen suositusannos 10 µg pitää riisitaudin poissa, mutta ei välttämättä D-vitamiinin puutteesta aiheutuvaa masennusta. 50 µg on vielä turvallinen annos, mutta jos vähääkään epäilet D-vitamiinitasoasi, se on helppo mittauttaa verestä P-D-25 laboratoriomittauksella muutaman kympillä.

Aina tärkeät Beet

FinnRavinto-tutkimuksen mukaan suomalaisilla on puutetta lähinnä B₁, B₂ ja B₉ (foolihappo) vitamiineista. Useiden B-ryhmän vitamiinin puutosten (B₁, B₃, B₅, B₆, foolihappo, B₁₂) on todettu aiheuttavan masennusta. Koska B-vitamiinit toimivat synergeettisesti eli tarvitsevat tosiaan, on suosituksena käyttää B-vitamiiniyhdistelmää. Etenkin stressissä B-vitamiineja kuluu moninkertaisesti ja täydennys purkista on paikallaan. Kysy luontaistuotekaupasta apua, jotta tulet valinneeksi parhaiten imeytyvän B-vitamiiniyhdisteen.

Aminohapoista tryptofaani vaikuttaa mielialaan ja uneen

Proteiini koostuu aminohapoista. Niitä on reilu 20, joista 10 on välttämätöntä saada ravinnosta. Loput elimistö pystyy valmistamaan itse. Tryptofaani on yksi näistä välttämättömistä aminohapoista ja serotoniinin rakennusaine. Erinomaisia tryptofaanin lähteitä ovat mm. soijarouhe, kurpitsansiemenet, cashew- ja maapähkinät ja eläinkunnan tuotteista juustot, naudanliha, kana ja sisäelimet. Tryptofaani vaikuttaa mielialan lisäksi myös uneen, koska elimistö muodostaa siitä melatoniinia.

Suolistobakteerien epätasapaino voi viedä mielen matalaksi

Suolisto-aivoyhteys on jo varmasti kaikkien tietoisuudessa. Puhutaan paljon hyvien bakteereiden tarpeesta ja huonojen lisääntymisestä. Kaikki bakteerit tarvitsevat ruokaa elääkseen. Hyviä bakteereita ruokkivat ravinnon kuidut – sekä liukoiset (lähteinä mm. kasvikset, marjat, hedelmät, pavut) että liukenemattomat (lähteinä mm. täysjyvävilja, pähkinät, siemenet). Huonoille bakteereille mieluista ruokaa ovat taasen sokeri ja muut nopeat hiilihydraatit kuten valkoinen pasta, riisi, leipä ja leipomotuotteet. Suolistosta viestiliikenne aivoihin on monikertaista vastakkaiseen suuntaan tapahtuvaan liikenteeseen verrattuna. Suoliston huono vointi ilmenee usein aivosumuna ja mielialaheilahteluina. Tähän mielenkiintoiseen aiheeseen syvennyn enemmän toisessa kirjoituksessani.

Vähennä stressiä ja tee miellyttäviä asioita

Tiedän, että tämä tuntuu mahdottomalta neuvolta kovan stressin keskellä. On kuitenkin mahdollista aloittaa pienin askelin. Lisää jokaiseen päivään hetki itsellesi. Vaikka se olisi aluksi vain 5 minuutin meditointi kuulokkeet kovissa, 15 minuutin kävely lähimetsässä koiran kanssa tai ilman, 20 minuuttia mielekkään kirjan parissa ennen nukahtamista, joogatunti, hierojalla käynti tai ystävän tapaaminen. Kun mielellä on stressiä, älä lisää enää kehon stressiä. Tästä oli mielenkiintoinen artikkelin tämän aamun Hesarissa: Liika kestävyystreeni uuvuttaa aivot ja vaikuttaa päätöksentekoon. (Valitettavasti artikkeli on maksumuurin takana).

Muistilista väsymyksen ja masennuksen ennalta ehkäisyyn:

  • Auringonvalo ja raitis ilma
  • C-vitamiinia vihanneksista, marjoista ja hedelmistä
  • Omega 3 -rasvahapot
  • D-vitamiini
  • Riittävä B-vitamiinien saanti
  • Monipuoliset proteiinin lähteet
  • Riittävä kuitujen saanti mm. vihanneksista ja täysjyvästä
  • Itsensä hemmottelu

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email