Immuniteetin buustaus – hölynpölyäkö?

Julkisuudessa on käyty juupas-eipäs-väittelyä siitä, voiko immuniteettiin vaikuttaa ravinnolla ja lisäravinteilla. Väittely on täysin turhaa. Totta kai immuniteettiin vaikuttaa todella paljon se, saatko riittävästi ravintoaineita ja imeytyvätkö ne! Mietin niiden ihmisten motiiveja, jotka väittävät toista. Tuskin he pahaa tarkoittavat, mutta ilmeisesti ovat siinä uskossa, että meillä kaikilla on kaikkea riittävästi ravinnossamme ja että keho pystyy vielä hyödyntämään ruuan ravinteet.

Ravinnon pilkkoutuminen ja imeytyminen heikkenevät stressin, sairauden, ikääntymisen, yksipuolisen ravinnon ym. ym. seurauksena. Kun vielä muistetaan, että kova urheilu on stressi keholle ja kuluttaa ravinteita paljon yli keskimääräisen saantisuosituksen, voi todeta, että hyvin harvalla ravintoaineiden saanti, pilkkoutuminen ja imeytyminen on optimaalista. Lue lisää, miten edistät ravintoaineiden pilkkoutumista ja imeytymisestä aiemmasta blogikirjoituksestani https://ravintoluotsi.fi/suolisto-on-toiset-aivomme/

Ensiarvoisen tärkeitä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita immuniteetille ovat D- ja C-vitamiinit, magnesium, sinkki ja seleeni. Mutta myös muut ravintoaineet, kuten A- ja E-vitamiinit, synergisesti toimivat B-vitamiinit, rauta, kupari, kalsium, magnaani ja tietysti myös välttämättömät rasvahapot ja terveet suolistobakteerit! Voiko joku väittää, että löytyy ihminen, jolla nämä kaikki ovat tasapainossa? Mielestäni immuniteetin lisäämiselle voi jokainen tehdä paljonkin ravinnon osalta. Monipuolisuus, vaihtelevuus ja ravintoaineiden tasainen saanti ovat avaintekijöitä myös immuniteetin tukemisen kannalta.

Kun suomalaisilla on tutkitusti keskimäärin puutetta A- ja D-vitamiineista, folaatista ja tiamiinista (B1) sekä miehillä lisäksi C-vitamiinista ja riboflaviinista (B2), tuntuu hullulta väite, ettei näiden täydentäminen ravinnon ja ravintolisien avulla vaikuta immuniteettiin. Lisäksi osa väestöstämme kärsii E-vitamiinin, pyriodoksiinin (B6), raudan, kalsium ja kuparin puutteesta toteaa 12/2018 julkaistu FinRavinto2017 –tutkimus.

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email