Geenitestit ovat tulleet osaksi arkipäivää

Geenitutkimus kertoo terveydestä

Olen jo jonkin aikaa seurannut uutisointia geneettisestä tutkimuksesta ja epigenetiikasta eli ympäristömme (mukaan lukien ravinnon) vaikutuksesta geeniemme toimintaan. Hieman olen ollut myös ärsyyntynyt siitä, kun kuulen joidenkin ihmisten puhuvat itsestään selvyytenä, että heille tulee jokin sairaus, koska sitä on suvussa. On tehnyt mieli puuttua keskusteluun ja sanoa, että geenilotossa saamamme geenien ei tarvitse merkitä sitä, että sairastumme kyseiseen tautiin. Se voi merkitä myös, että meillä on hyvät mahdollisuudet ennaltaehkäistä sairastumista elintapavalinnoillamme, kuten ravinnolla ja liikunnalla sekä päihteiden käytön vähentämisellä. Kun minulle sitten tarjoutui tilaisuus osallistua Nordic Genexin ammattilaisille järjestämään geenitestien tulkintakoulutukseen, tartuin siihen välittömästi.

Kiehtovat geenit

Geenitutkimuksen seuraaminen on jotenkin imaissut mukaan siihen kiehtovaan maailmaan, josta jatkuvasti paljastuu uusia asioita kuumana käyvän tutkimuksen johdosta. On ihmeellistä, että meillä ihmisillä sekä eläimillä on suurin piirtein sama määrä geenejä, n. 20.000. Kun taas suolistomme mikrobistolla on noin miljoona geeniä! Mikähän merkitys tälle lopulta paljastuu.

Tiesitkö, että vain 0,1 % geeneistämme tekee meistä ainutlaatuisen, loput 99,9 % ovat kaikilla samoja? Mutta juuri tämä 0,1 % vaikuttaa siihen, miten kukin meistä reagoi ympäristötekijöihin, kuten ruokaan, liikuntaan ja ympäristömyrkkyihin, ja miten aineenvaihduntamme, myrkyistä puhdistautumisemme ja ravintoaineiden hyväksikäyttömme toimii.

Haluanko tietää mitä geenit kertovat

Geenitesteistä selviää muun muassa käyttääkö kehosi tehokkaammin hyväkseen hiilihydraatti- vai rasvapitoista ravintoa vaiko molempia. Tämä on tärkeä tieto niin urheilun kuin painonhallinnan näkökulmasta. Miten elimistösi reagoi käristettyihin ja savustettuihin ruokiin ja miten voit suojautua PAH-yhdisteiden vaikutuksilta. Onko elimistösi erityisen altis tulehduksille tai hapetusstressille ja millä ravintoaineilla voit tukea kehoasi näissä tapauksissa. Mitkä tekijät ovat merkittäviä luustosi kunnon kannalta. Onko sinulla laktoosi-intoleranssille tai keliakialle altistava geeni. Oletko aamu- vai iltaihminen ja mitä merkitystä sillä on aineenvaihduntasi kannalta. Miten kehosi reagoi kofeiiniin tai alkoholiin.  Mielenkiintoista on, miten yhden ruoka on toisen myrkky. Tästä hyvänä esimerkkinä gluteiini.

Tulokset käyttöön

Teknologian kehittyessä tänä päivänä geenitestin voi teettää noin 250-350 eurolla ja tämä tulos on pätevä lopun elämääsi. Suomenkielinen tulkinta ja ruoka-aine- sekä elintapasuositukset ovat Nordic Genexin geenitestien tuloksissa selkeitä, mutta onko saadun informaation hyödyntäminen yksinkertaista vai jääkö testin tulos tietokoneen uumeniin tai pölyttymään pöytälaatikkoon? Tätä pohdin Nordic Genexin geenitestien tulkintakurssilla ja päätin tarjota apuani geenitestin tuloksen hyödyntämissä, jotta ennaltaehkäisevät ohjeet olisi helpompaa viedä käytäntöön.

Meillä jokaisella yksittäisistä geeneistä löytyy ominaisuuksiltaan suojaavan, vain vähän merkitsevän sekä heikentävän tyyppisiä. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella kokonaisuutta tuloksia tulkitessa. Geeniperimääsi et voi muuttaa, mutta elintapojasi voit😊

Vihreät kasvikset osana ruokavaliota

Mitä itse tein testitulokset saatuani

Ilokseni huomasin, että olin jo tietämättäni muokannut ruokavaliotani oikeaan suuntaan. Ristikukkaiset vihannekset (kaalit, sipulit ym.) olivat päivittäisessä käytössä ja kollageenilisä tukemassa tuki- ja liikuntaelinten ja nivelten kuntoa. Kahvin juontia olin jo vähentänyt ja alkoholin käyttökin oli jäänyt pariin punaviinilasilliseen viikossa. Vitamiinien ja hivenaineiden saannistakin olin huolehtinut. Silti kaivoin esiin kalaöljypullon taas päivittäistä huikka varten ja pyrin käymään kävelylenkillä, jos muuta liikuntaa ei ole sinä päivänä ohjelmassa. Ja se stressinhallinta. Se on yksi niistä tärkeimmistä muistettavista asioista, jotta aivot voivat hyvin ja ajatus pysyy kirkkaana.

Itseymmärrys myös kasvoi ja hämmästyin, miten selkeästi pystyin havaitsemaan kummalta vanhemmistani olin minkäkin altistavan geenin perinyt.

Tässä linkissä karu uutisointi siitä, miten kansakunnan geneettinen perimä voi altistaa tietynlaisille asioille: https://yle.fi/uutiset/3-11030885 Yksi kuva näyttää karusti, miten suomalaiset eroavat ruotsalaisista rikoksissa – ”Ovat tavattoman onnekkaita saamaan Alkon arvonnassa rähinäviinapullon” APohdin, voisiko ’rähinägeeniin’ vaikuttaa esimerkiksi aminohappotasapainolla.

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email